Ihan tavallinen torstai

Se oli ihan tavallinen torstai.

Ensimmäisen kerran K herätteli viiden aikaan aamulla. Raukka ei ollut jaksanut nukkumaan mennessä juoda maitoa ja nyt oli jo nälkä. Tankkaamaan siis. Nostan K:n jatkamaan uniaan viereemme kuten joka aamu. Kahdeksan jälkeen K herätteleekin minut höpinöillään -äiti herää jo! Höpistään ja halitaan hyvä tovi -äiti saattaa vähän lepuutella silmiäänkin. Sitten pesulle ja vaatteiden vaihtoon. K on haljeta riemusta aina kun poistumme makkarista -höppänä tykkää aamupesuista kuin hullu kaurapuurosta.

Sitten K siirtyy hetkeksi leikkimatolle. Äitin vuoro vallata kylppäri pieneksi hetkeksi.

 

Sitten aamupuurolle. Kaurapuuroa molemmille.

Tämän jälkeen sylitellään, höpistään ja ollaan vain kahdestaan. Kunnes kymmenen jälkeen alkaa väsy painaa. Pojan nukahdettua laitan pyykkikoneen ja astianpesukoneen hurramaan. Sitten vaatekaapille tonkimaan päälle jotain muutakin kuin aamutakki.

Vielä ehdin keittämään itselleni kahvit ja nauttimaan sen blogien äärellä. K nukkuu tässä kohtaa puolisen tuntia ja sitten taas mennään!

 

Leikkimään!

Sitten taas evästä!

Tämän jälkeen K tulee pakkauskaverikseni -olethan äiti varmasti pakannut tarpeeksi vaippoja mukaan?

Sitten suunnataan ulos.

K nukahtaa rattaisiin ja jää jatkamaan unia terassille. Jälleen nukutaan se pieni puolen tunnin pätkä. Siinä välin äiti ehtii juuri paistaa itselleen munakasta ja syödä. Sitten itkarista kajahtaakin jo kutsuhuuto.

Sitten siivoamaan keittiötä. K:n mielestä on selkeästi viihdyttävää seurata kun äiti siivoaa.

Tähän väliin mahtuu niin oleilua kun ruokailuakin. Sitten siirrymme makuuhuoneeseen satujen pariin. K jaksaa kuunnella jo jonkun tovin kertomusta kunnes päättää aloittaa itse selittämään miten sen tarinan oikeasti pitäisi mennä.

Tämän jälkeen on pieni mies taas ihan sippis. Tutti suuhun ja omaan sänkyy. Posken viereen harso -sitä ilman ei voi nukahtaa. Hetken K höpöttelee itsekseen kunnes nukahtaa. Kello on puoli kolme ja äidillä on miltei kaksi tuntia omaa aikaa. Se meneekin pitkälti pakkaillessa ja koneen ääressä.

Ennen miehen kotiin tuloa K herää ja ehdimme syömään välipalaa. Miehen tultua kotiin ei riemulla ole rajaa. K huomaa isänsä jo kaukaa ja naamalle leviää leveä hymy joka hetken kuluttua vaihtuu riemunkiljahduksiksi. K on nykyään ihan iskän poika. Hetki oleillaan yhdessä. K esittelee temppuja isälleen -kuten miten hienot rumpusetit sohvatyynyistä saa.

Kuuden maissa on iltapuuron aika. Sitten kylpyyn.

Tämän jälkeen jätän miehet kaksistaan. Iltapuuhat ja nukuttaminen ovat miehen hommaa. Äiti vähän huokaisee ja painelee sitten keittiöön kokkailemaan. Seitsemän jälkeen kuuluu pinnasängystä tuhina. Jälleen yksi päivä pulkassa.