Aamuihminen

Tässä lähivuosina olen huomannut yllättävän asian -minä olen kuin olenkin enemmän aamuihmisiä. En väitä, että mielelläni herään pojan kanssa 5.30 (kuten taas tänään..) enkä etten koskaan painaisi herätyskellosta torkkua..jos vielä viisi minuuttia saisi nukkua (aina!) Mutta toisaalta en myöskään tykkää nukkua puolillepäivin vaikka sellainen tilaisuuskin tulisi. Koko päivä menee vähän vinksalleen jos nukuttua tulee liian myöhään.

Aamuissa on myös omanlaisensa fiilis. Tunnelmaa jota ei muuhun vuorokauden aikaan voi tavoittaa. Varsinkin kesäaamuissa on sitä jotain!

Ihania ovat rauhalliset aamut kun ei ole kiirettä mihinkään. Voi rauhassa kuljeskella yöpuvussa ja siemailla kahvia. Tehdä asioita verkkaasti. Varsin ihanaa on pitkän kaavan mukaan nautittu aamiainen -varsinkin silloin kun kodissa on vieraita. Katetaan pöytä täyteen aamiaisherkkuja, höpötetään ja istutaan tuntitolkulla pöydässä..juodaan vielä se yksi kuppi kahvia...